Historia

Tämä nelikko otti SM-kultaa 4x400mkolme vuotta peräkkäin 1950-luvun alussa. Vasemmalta Rolf Back, Lasse Räihä, Ossi Mildh och Rainer Pelkonen.

Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) on vuonna 1897 perustettu yleisseura. Tällä hetkellä lajivalikoima on varsin laaja: jääkiekko, jääpallo, salibandy, miesten käsipallo, naisten käsipallo, keilailu, jalkapallo ja yleisurheilu. Vuodesta 1994 lukien toiminta on organisoitu niin, että eri lajit ovat rekisteröityneet itsenäisiksi yhdistyksiksi (tytärseuroiksi). Emoseuraa johtaa keskushallitus, jossa tytärseuroilla on edustus. Yleisurheiluseuran virallinen nimi on HIFK-friidrott rf. (suomeksi HIFK-yleisurheilu ry.). Virallinen nimilyhenne on HIFK.

Yleisurheilu on ollut mukana HIFK:n toiminnassa seuran perustamisesta lähtien. Vuonna 1900 HIFK järjesti ensimmäiset kansainväliset yleisurheilukilpailut Suomessa. Kilpailu käytiin Kaisaniemen kentällä. Eläintarhan kenttä avattiin vuonna 1912. Siitä lähtien se on ollut IFK-yleisurheilun keskeinen harjoituskenttä.

  • IFK järjesti Suomen ensimmäiset kansainväliset yleisurheilukilpailut 3-4.7.1900 Helsingin Kaisaniemessä. Eläintarhan kentällä IFK järjesti ensimmäiset kilpailunsa jo vuonna 1910.
  • Ensimmäiset kansainväliset menestykset IFK-urheilijat saavuttivat jo vuoden 1908 Lontoon olympiakisoissa. Jarl Jakobsson oli kahdeksas vauhdittomassa pituudessa ja hänen veljensä Evert niinikään kahdeksas keihäänheitossa.
  • IFK on voittanut arvostetun Kalevan Maljan seitsemän kertaa (1918, 1919, 1921, 1922, 1923, 1924 ja 1933). Kaikkien aikojen tilastossa IFK on edelleen viidentenä.
  • Seuraavat IFK:n juoksijat ovat pitäneet hallussaan Suomen ennätyksen 400 metrillä: Waldemar Wickholm (51,1), Erik Wilén (49,0), Erik Åström (49,0), Börje Strandvall (48,3), Bertel Storskrubb (48,0) ja Rolf Back (47,7).
  • Monipuolinen Waldemar ”Wickis” Wickholm voitti neljä SM-kultaa vuonna 1914 (100 m, 200 m, 400 m ja 400 m aidat). Wickis oli 10-ottelun kuudes vuoden 1920 olympiakisoissa Antwerpenissa.
  • Ossian ”Mogge” Nylund otti vuosina 1916-1922 seitsemän perättäistä SM-mitalia 3-loikassa. Mogge oli seitsemäs 3-loikassa Antwerpenin olympiakisoissa 1920 tuloksella 13.74. Ossian Nylund toimi koko IFK:n puheenjohtajana vuosina 1929-1939.
  • Erik ”Erkka” Wilén pitää hallussaan lyömättömän ennätyksen. Pitkän urheilu-uransa aikana Erkka voitti käsittämättömät 50 SM-kultaa yleisurheilussa (29 yksilölajissa ja 21 viestinjuoksussa). SM-mitalien kokonaismäärä oli 73. Eniten kultamitaleja Erkka voitti 400 metrin aidoissa (=12).
  • Erik Wilèn on IFK:n ainoa olympiakisamitalisti yleisurheilussa. Hän otti hopeaa vuoden 1924 olympiakisoissa Pariisissa 400 metrin aidoissa ajalla 53,6.
  • Erik Wilén oli uransa aikana Suomen ennätyksen haltija viidessä eri lajissa (200 m, 400 m, 800 m, 110 m aidat ja 400 m aidat). Juostessaan 800 metrin SE:n Erkka kukisti itsensä Paavo Nurmen.
  • Erik Eriksson oli neljäs moukarissa Pariisin olympiakisoissa uudella Suomen ennätyksellä 48.74. Myös Yrjö Ekqvist sijoittui neljänneksi, lajina keihäs.
  • Erik ”Åki” Åström voitti SM-kultaa kolmena vuotena peräkkäin (1925-27) sekä 200 metrillä, että 400 metrillä. Hän piti nimissään SE:n kummallakin matkalla. Åström voitti sekä 200 m, että 400 m ensimmäisessä Ruotsi-maaottelussa vuonna 1925 Eläintarhan urheilukentällä.
  • Bengt Sjöstedt sivusi maailmanennätystä 110 m aidoissa vuonna 1931 Eläintarhan kentällä juoksemalla vastatuuleen 14,4. Aika säilyi Suomen ennätyksenä peräti 36 vuotta. IFK:n ennätyksenä aika säilyi aina vuoteen 2009 asti, jolloin Joona-Ville Heinä juoksi 14,51 sähköisellä ajanotolla.
  • Paavo Mikkeli voitti vuosina 1931-1933 kolme kertaa peräkkäin SM-kultaa 800 metrillä. Vuonna 1933 hän juoksi SE:n 1.53,3, jolla hän oli kymmenes sen vuoden maailman tilastossa.
  • Pikajuoksija Börje Strandvall oli elämänsä kunnossa vuonna 1933. 400 metrillä hän oli toinen Euroopan tilastossa uudella SE-ajalla 48,3. Myös 200 metrillä syntyi uusi SE: 21,8. SM-kisoista oli saaliina kuusi kultaa sinä vuonna (100 m, 200 m, 400 m, 4 x 100 m, 4 x 400 m ja 4 x 800 m).
  • Bertel ”Bebbe” Storskrubb kruunattiin Euroopan mestariksi vuonna 1946 Oslossa. Voittoaika oli 52,2, uusi SE ja maailmantilaston kärkiaika sinä vuonna.
  • Vuotta aikaisemmin (1945) Bebbe Storskrubb oli maailmantilaston ykkönen sekä 800 metrillä (1.49,3) ja 400 m aidoissa (52,9). Bebben mitalisaalis Kalevan Kisoista oli ainutlaatuinen: 23 kultaa ja 2 hopeaa.
  • Nils Nicklen otti pronssia Oslon EM-kisoissa 1946 korkeushypyssä tuloksella 193. Nisse oli kolminkertainen Suomen mestari korkeudessa vuosina 1945-49.
  • Runar ”Pixen” Björklöf voitti 800 m Kalevan Kisoissa vuosina 1945 ja 1946. Pixen on vanhin 800 metrin Suomen mestari (melkein 35 v.)
  • Varttimaileri Rolf Back juoksi ennätyksensä 47,7 Ranskaa vastaan käydyssä maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1951. Rolfin poika Tomas juoksi 27 vuotta (1988) myöhemmin vielä voimassa olevan IFK:n ennätyksen 46,74 täpötäydellä Stadionilla Ruotsi-maaottelussa. Tomas otti pronssia 200 metrillä Kalevan Kisoissa vuonna 1988 ajalla 21,24. Tomaksen poika Erik on jo ehtinyt ottaa useita SM-mitaleja pikamatkoilla juniorisarjoissa.
  • Osvald ”Ossi” Mildh otti pronssia 400 m aidoissa Bernin EM-kisoissa vuonna 1954 uudella SE-ajalla 51,5. Ossi oli suuri maaottelutaistelija. Hän osallistui 25:een maaotteluun vuosina 1953-1960. Sykähdyttävin voitto tuli Suomi-Ruotsi maaottelussa vuonna 1958. Saman vuoden EM-hopeamitalisti Per-Ole Trollsås joutui 400 m aidoissa taipumaan kalkkiviivoilla.
  • 10-ottelija Torbjörn Lassenius vahvisti HIFK:n rivejä 1950-luvun loppupuolella. Tukholman EM-kisoissa vuonna Lassenius sijoittui yhdenneksitoista.
  • Henrik Hellén hyppäsi Suomen ennätyksen korkeudessa tuloksella 211 juhannuksena vuonna 1963. Hellèn osallistui 19 maaotteluun sinä aikana kun hän edusti IFK:ta. SM-kultaa Henrik saalisti kolmena vuotena peräkkäin (1961-1963).
  • Bebbe Storskrubin juoksema 1.49,3 vuonna 1945 Malmössä säilyi seuraennätyksenä 20 vuotta. Vuonna 1965 vasta 20-vuotias Harri Jansson juoksi Oslossa vielä voimassa olevan ennätyksen 1.49,2. Vuonna 1964 Harri ehti jo voittaa SM-pronssia Kalevan Kisoissa 800 metrillä.
  • Vuosina 1964-1969 IFK ylsi jokaisena vuonna SM-mitaleille 4 x 800 metrillä (yksi hopea, viisi pronssia). Parhaan ajan (7.36,6) saavutti kvartetti Ulf Ek, Rainer Rönn, Karl-Gustav Kunnas ja Harri Jansson vuonna 1968. Tämä aika olisi riittänyt hopealle vielä vuonna 2011.
  • Keihäänheittäjä Lars Avellan otti SM-hopeaa vuonna 1970 tuloksella 78.74. Samana vuonna Ranskaa vastaan käydyssä maaottelussa Lasse varmisti keihäässä kolmoisvoiton yhdessä Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen kanssa heittämällä 79.78.
  • Rune Holmén voitti yllättäen 5000 m Kalevan Kisoissa Oulussa vuonna 1971 ajalla 13.43,6. Lasse Viren ja Mikko Ala-Leppilampi joutuivat antautumaan loppukiritaistelussa. Rune oli kahdestoista Helsingin EM-kisoissa samana vuonna samalla matkalla.
  • Nina Holmén on Suomen ensimmäinen naispuolinen Euroopan mestari. Nina voitti 3000 m vuonna 1974 Rooman Stadio Olympicolla. Voittoaika oli 8.55,10. Tämä aika säilyi SE:nä lähes kymmenen vuotta. Vuonna 1974 Nina otti yllättäen hopeaa MM-maastoissa Monzassa.
  • Montrealin olympiakisoissa vuonna 1976 Nina Holmén oli yhdeksäs alimatkalla 1500 metrillä. 3000 m ei valitettavasti vielä ollut ohjelmassa. Nina piti hallussaan SE:n matkoilla 800 m, 1500 m, 3000 m ja 5000 m. Hän voitti seitsemän SM-kultaa vuosina 1974-1976.
  • 1970- ja 1980-luvun taitteessa Carina Myrberg, Siv Karlström, Pia Lemström, Charlotta Segercrantz ja Laila Andersson saavuttivat pistesijoituksia Kalevan Kisoissa. Niklas Henrichson, Carina Myrberg ja Tomas Gripenberg voitti SM-kultaa juniorisarjoissa.
  • Moniottelija Ragne Kytölä oli neljästoista 7-ottelussa Tokyon MM-kisoissa vuonna 1991 pistemäärällä 6062. Ragne otti 11 SM-mitalia vuosina 1989-1992. Lajivalikoima oli laaja: 100 m aidat, pituus, 3-loikka ja 7-ottelu. Pituushypyn ennätyksensä 658 Ragne hyppäsi Ruotsi-ottelussa vuonna 1990.
  • Hanna Nikkanen saavutti viisi SM-mitalia keski- ja pitkänmatkan juoksuissa vuosina 1993-95. Katja Skogman voitti pronssia 400 m Kalevan Kisoissa vuonna 1993 ajalla 54,75. HIFK:n joukkue 4 x 400 metrillä oli hilkulla voittaa SM-kultaa 4 x 400 metrillä vuonna 1994. Joukkue Amy Lindholm, Katja Skogman, Miia Falck ja Sonja Finell otti hopeaa vieläkin voimassa olevalla SFI:n ennätyksellä 3.41,65.
  • Markus Lindahl otti 13 SM-mitalia junioriluokissa pikamatkoilla vuosina 1991-1994. Miesten sarjassa Markus otti pronssia 100 metrillä (96) ja 200 metrillä (94). Markus edusti Suomea EM-kisoissa 1994. Ennätyksensä 200 metrillä 21,12 Markus juoksi vuonna 1996.
  • Vuonna 1995 IFK saalisti peräti 89 SM-pistettä. Parhaat pisteiden kerääjät olivat Mia Puustinen, Hanna Nikkanen, Maria Söderström ja Henrik Grönqvist. Saman vuonna IFK voitti SFI:n parhaan seuran tittelin (Frihetspriset).
  • Juhlavuonna 1997 otti IFK:n joukkue Mårten Henrichson, Henrik Grönqvist, Marko gesterberg ja Arto Lehtimäki värikkäiden vaiheiden jälkeen SM-pronssia 4 x 100 metrillä. Naisten 4 x 800 metrillä Maria Söderström, Hanna Nikkanen, Mikaela Montell ja Sara Carlberg yllättivät sijoittumalla hopealle.
  • Kalevan Kisat vuonna 1999 Seinäjoella olivat IFK:lle riemukkaat. Tunnin sisällä Jussi Autio voitti seiväshypyn tuloksella 550 ja Kenneth Kastrén pituuden SFI:n ennätyksellä 799. Kenneth uusi mestaruutensa seuraavana vuonna ja otti sittemmin vielä kolme SM-pronssia pituudessa.
  • Rolf Winberg otti 4 x 400 metrillä piirinmestaruusmitalin 31 vuotta peräkkäin vuosina 1977-2007. Mitalisarja jatkui yhden välivuoden jälkeen vuonna 2009. Rofa voitti halli-SM-kisoissa kultaa 400 metrillä vuonna 1985 Rovaniemen jyrkkäkaarteisella radalla erinomaisella ajalla 48,60.
  • Maria Söderström saavutti 24 SM-mitalia naisten sarjassa vuosina 1996-2009. SM-kultaa hän on voittanut 10000 metrillä, 3000 m estejuoksussa ja puolimaratonilla. Kalevan Kisoissa Maria on saalistanutta tasan 100 pistettä. Maria on edustanut Suomea 21 maaottelussa. Vuonna 2000 hän voitti 10000 metriä Ruotsi-maaottelussa omalla ennätysajallaan 33.45,16.
  • Syksyllä 1997 perustettiin IFK:n sisällä erillinen pikajuoksutalli. Tällä toimenpiteellä oli kauaskantoiset vaikutukset koko seuran toiminnan kehittymisen kannalta. Pitkällä aikavälillä tallin toiminta on tuottanut arvokisaedustuksia, SM-mitaleja yksilölajeissa ja viesteissä sekä SFI:n ennätyksen 4 x 100 metrillä.
  • Tommi Hartonen on Suomen ennätyksen haltija sekä 100 metrillä (10,21/0,5) että 200 metrillä (20,47/-0,2). 100 metrin ennätys syntyi Euroopan Cupissa vuonna 2001 Vaasassa. 200 metrin ennätyksensä Tommi juoksi Sydneyn olympiakisoissa vuonna 2000, jossa hän eteni välieriin saakka. Vuotta myöhemmin Edmontonin MM-kisoissa Tommi selvisi jälleen välieriin 200 metrillä. Sydneyssä Tommi oli neljänneksi paras eurooppalainen, Edmontonissa kuudenneksi paras. Edmontonissa Tommin kolmen 200 m juoksun ajat olivat: 20,57-20,58-20,65.
  • Tommi Hartonen otti 10 SM-mitalia vuosina 2000-2009. 200 metrillä Tommi ei hävinnyt kertaakaan suomalaiselle juoksijalle näinä vuosina. SM-kultaa Tommi voitti vuosina 2000, 2001, 2002 ja 2004. Vuonna 2004 Fredrik Paul täydensi IFK:n menestystä ottamalla pronssia. Ruotsi-maaottelussa vuonna 2002 Tommi oli maaottelun ainoa kolmoisvoittaja.
  • SM-viesteissä 2002 Lohjalla joukkue Lasse Juusela, Fredrik Paul, Marko Gesterberg ja Tommi Hartonen otti hopeaa vieläkin voimassa olevalla SFI:n ennätyksellä 40,83.
  • Vuonna 2009 IFK voitti SM-kultaa 4 x100 metrillä 75 vuoden tauon jälkeen. Joukkueessa juoksivat Joona-Ville Heinä, Rami Jokinen, Tommi Hartonen ja Simo Sipilä. Voittoaika kurjissa olosuhteissa oli 41,38. Emoseura palkitsi suoritusta IFK:n vuoden tekona.
  • Vuosina 2008-2010 IFK:n sijoitus valtakunnallisessa seuraluokittelussa lähti nopeaan nousuun. Vuonna 2008 IFK oli sijalla 44, vuonna 2009 sijalla 34 ja vuonna 2010 jo sijalla 23.
  • Syksyllä 2010 tapahtui seuran historiassa käännekohta. Seura sai ison joukon urheilijavahvistuksia muista seuroista, ennen kaikkea naapuriseurasta Viipurin Urheilijoista. Samanaikaisesti iso määrä junioreita, valmentajia ja muita toimijoita siirtyivät IFK:hon. Yhtäkkiä IFK oli jälleen yleisurheilun suurseura. Tämä näkyi kaikessa jo kilpailukaudella 2011.
  • IFK-urheilijoiden saavutukset hallikaudella 2011 olivat ilmiömäiset. Miesten SM-kisoissa Joona-Ville Heinä voitti kultaa 60 m aidoissa. Junioreiden SM-halleissa IFK voitti peräti 7 kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Toisena kilpailupäivänä koettiin ainutlaatuinen IFK:n "kultainen tuntu". Tunnin sisällä IFK:n juniorit nappasivat viisi kultaa ja yhden pronssin.
  • Ulkokaudella 2011 menestystarina sai jatkoa. Seuraluokittelussa IFK nousi yhdeksänneksi. Kamppailussa Kalevan Maljasta meni vielä paremmin. IFK:n urheilijat ottivat 167 SM-pistettä, mikä riitti sensaatiomaiseen kuudenteen tilaan. Tämä oli IFK:n paras sijoitus sitten vuoden 1965.
  • SM-viesteissä 2011 Tuusulassa IFK:n menestys oli huikea. IFK voitti 4 x 100 m miehet (41,06), 4 x 100 m naiset (46,06; SFI:n ennätys) ja 4 x 100 m M17 (43,67; SFI:n ennätys). Kalevan Kisoissa Joona-Ville Heinä otti hopeaa 110 m aidoissa ja Gustav Klingstedt pronssia 400 m aidoissa.
  • Jussi Kanervo oli vuonna 2011 viides M19-sarjan EM-kisoissa Tallinnassa 110 m aidoissa. Vuonna 2012 Jussi sijoittui viidenneksi M19-sarjan MM-kisoissa Barcelonassa. Välierässä Kanervo teki uuden Suomen ennätyksen (13,61, aitojen korkeus 100 cm).
  • Ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruuden Jussi Kanervo voitti Lahdessa vuonna 2012. Korkeilla (106,7 cm) aidoilla voittotulos oli 13,94. Uroteoistaan vuonna 2012 Jussi sai IFK:n keskushallituksen pokaalin vuoden IFK- urheilijana.
  • Vuosina 2012 ja 2013 nousutrendi jatkui kautta linjan. Seuraluokittelussa IFK oli vuonna 2012 sijalla seitsemän ja vuonna 2013 hienosti kuudes. Kalevan Maljan taistelussa IFK oli kahdeksas vuonna 2012 ja kuudes vuonna 2013.
  • Vuonna 2013 Jussi Kanervo uusi Kalevan Kisat-voittonsa 110 maidoissa.. Mestaruus tuli Joona-Ville Heinän kanssa käydyn kovan kaksinkamppailun jälkeen 0,03 sekunnin marginaalilla. Historiallinen kaksoisvoitto IFK:lle.
  • SM-viesteissä IFK:n panos oli vuosina 2012 ja 2013 kumpanakin vuonna loistava. Porissa 2012 IFK voitti miesten pikaviestin toisen vuoden peräkkäin. Kultajoukkueen kokoonpano: Joona-Ville Heinä, Gustav Klingstedt, Don-Zheni Ekoebve ja ankkurina Johan Versluis, joka piti Jonathan Åstrandin takanaan.
  • Joensuussa 2013 varttimaileriseura IFK palasi valtaan. 4 x 400 metrillä kvartetti Johan Versluis, Artem Lopatenko, Gustav Klingstedt ja Erik Back voitti jämäkkäällä juoksulla kultaa. Tämä oli IFK:n ensimmäinen kulta tällä matkalla sitten vuoden 1954. Siinä joukkueessa oli mukana Erikin isoisä Rolf.
  • SM-viesteissä vuonna 2012 IFK keräsi 6 mitalia (1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia). Vuonna 2013 saalis oli vielä muhkeampi: 4 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia. Yleisessä sarjassa saavutimme vuonna 2013 kaksi voittoa. Miesten 4 x 400 m kullan lisäksi voitimme naisten 4 x 100 m viestin ennen Jyväskylää. Joukkueessa juoksivat Janna Rosenqvist, Sanna Aaltonen, Matilda Bogdanoff ja Jasmin Showlah.
  • Vuoden 2012 Lahden Kalevan Kisoissa onnistuivat Jussi Kanervon lisäksi Matilda Bogdanoff, Sanna Aaltonen ja Gustav Klingstedt. Matilda oli toinen pituudessa ja kolmas 100 m aidoissa. Sanna yllätti ottamalla hopeaa 400 metrillä. Gutte otti pronssi 400 m aidoissa hyvällä ajalla.
  • Aurinkoisessa Vaasassa vuonna 2013 käydyissä Kalevan Kisoissa aurinko paistoi IFK:lle. Miesten pika-aitojen kaksoisvoiton lisäksi myös Matilda Bogdanoff ja Sanna Aaltonen onnistuivat yli odotusten. Matilda hyppäsi pituudessa viimeisellä hypyllään voittohypyn 622. Sanna Aaltonen voitti suvereenisti 400 m uudella ennätysajallaan 54,45. Peräti 10 IFK-urheilijaa ylsi pistesijoille. 64 pisteellä sivuttiin IFK:n Kalevan Kisojen piste-ennätystä vuodelta 1945.
  • SM-mitalien määrässä kehitys on ollut huima. Vuonna 2011 IFK:n urheilijat saavuttivat 33 SM-mitalia. Vuonna 2012 SM-mitalien määrä kohosi uskomattomaan 47 mitaliin (14 kultaa, 16 hopeaa ja 17 pronssia). Vuonna 2013 mitalien kokonaismäärä oli 46, joista peräti 22 kultaa (15 hopeaa ja 9 pronssia).

Historiikki  PDF-tiedostona